Didrichsenin taidemuseossa nähdään vuosittain 2–3 vaihtuvaa näyttelyä. Kokoelmaan kuuluu suomalaista ja kansainvälistä kuva- ja veistotaidetta sekä muinaisten korkeakulttuurien esineistöä. Museota ympäröi julkinen veistospuisto, joka on avoinna ympäri vuoden.

Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema rakennus koostuu vuonna 1957 valmistuneesta Villa Didrichsenistä ja vuonna 1964 valmistuneesta näyttelysiivestä. Kokonaisuus edustaa modernismia, jossa on nähtävissä myös betonibrutalismin vaikutteita.

Kokoelma sai alkunsa Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenin kiinnostuksesta taiteeseen. He keräsivät aluksi suomalaista vanhempaa taidetta ja laajensivat kokoelmaa myöhemmin moderniin maalaustaiteeseen. Kokoelmassa on teoksia muun muassa Pekka Haloselta, Helene Schjerfbeckiltä, Reidar Särestöniemeltä ja Laila Pulliselta sekä kansainvälisiltä taiteilijoilta kuten Pablo Picassolta, Wassily Kandinskylta, Joan Mirólta ja Mark Rothkolta. Lisäksi museossa on muinaisen itämaisen kulttuurin esineistöä ja Suomen ainoa esikolumbiaaninen kokoelma.

Villa Gyllenberg esittelee Ane ja Signe Gyllenbergin taidekokoelmaa heidän entisessä kodissaan Helsingin Kuusisaaressa. Kokoelma koostuu erityisesti suomalaisesta taiteesta 1700-luvulta 1970-luvulle, ja Helene Schjerfbeck on siinä poikkeuksellisen vahvasti edustettuna. Mukana on myös vanhempaa eurooppalaista taidetta, joka täydentää kokonaisuutta.

Kodin yhteyteen valmistui vuonna 1980 galleria, jossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja konsertteja. Historiallinen koti ja sen rauhallinen tunnelma luovat ympäristön, jossa keräilijäpariskunnan taidemaku ja suomalaisen taiteen eri aikakaudet avautuvat selkeästi ja lähelle.

Kiasmassa nykytaide näkyy ja tuntuu tässä hetkessä. Steven Hollin suunnittelema, valoa ja liikettä korostava rakennus on jo itsessään osa museokokemusta. Näyttelyt esittelevät ajankohtaista nykytaidetta, joka tarttuu tämän ajan kysymyksiin, ilmiöihin ja tunteisiin, ja vaihtuvat säännöllisesti, joten jokainen käynti on erilainen. Laaja kokoelma kattaa teoksia 1970‑luvulta nykypäivään ja on keskeinen osa Kansallisgallerian nykytaidetta. Kiasma on muutakin kuin näyttelysaleja: esitystaide, kirjasto ja tapahtumat tekevät siitä avoimen kohtaamispaikan, jossa taide kuuluu kaikille ja jossa jokainen voi kohdata sen omalla tavallaan.

Ateneum kokoaa yhteen Suomen taiteen tarinan 1700‑luvulta moderniin aikaan. Laaja kokoelma tuo yhteen suomalaisen taiteen keskeiset nimet Gallen‑Kallelasta Schjerfbeckiin sekä kansainvälisiä klassikoita Cézannesta van Goghiin. Vaihtuvat näyttelyt täydentävät kokonaisuutta uusilla näkökulmilla ja pitävät museon elävänä ja ajankohtaisena. Theodor Höijerin suunnittelema uusrenessanssirakennus on itsessään osa kokemusta ja museon pitkää historiaa taiteen oppimis- ja kohtaamispaikkana. Nykyään Ateneum on yksi Suomen rakastetuimmista taidemuseoista ja Kansallisgallerian keskeinen osa, jossa taide kutsuu pysähtymään, katsomaan ja oivaltamaan.